SUOMEN JOHDON HILJAISUUS TURKIN HYÖKÄTTYÄ LÄNSI-KURDISTANIIN ON TUOMITTAVAA
Turkin armeijan joukot aloittivat hyökkäyksen Länsi-Kurdistaniin vajaat kaksi viikkoa sitten. Alue tunnetaan myös nimellä Rojava, joka on koko Syyrian rauhanomaisin ja demokraattisin alue. Alue on autonominen ja se syntyi de facto Syyrian sisällissodan aikana heinäkuussa 2012. Alue on pääosin kurdien hallinnassa. Juuri tämä on keskeinen syy Turkin hyökkäykselle Pohjois-Syyrian kurdialueelle - se pelkää kurdien vaikutusvallan kasvua omalla rajallaan, jossa asuu maailman suurin kurdiväestö.
Turkki, jolla on NATO:n toiseksi suurin asevoima Yhdysvaltain jälkeen on lähettänyt sotilaitaan Pohjois-Syyriaan ja aloittanut ilmahyökkäykset, jossa on kuollut satoja siviilejä. Turkin on todistettu tehneen yhteistyötä isiksen kanssa ja rahoittaneen äärijärjestön toimintaa. Järjestön, joka kylvi tuhoa Euroopassa terrori-iskuja tehtaillen ja jonka epäillään lähettäneen jihadisteja Eurooppaan levittääkseen ääri-islamia. Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat kovasti pyrkineet tuhoamaan äärijärjestön, jota Turkki pitää elossa, sillä ISIS on sen taivaan lahja taistelussa kurdien vallan kasvua vastaan. Turkille itsenäinen Kurdistan on painajainen ja se on valmis tekemään mitä vain varmistaakseen, ettei ensimmäistäkään kurdivaltiota syntyisi sen rajan tuntumaan.
Yhdysvallat, EU ja YK:n turvallisuusneuvosto ovat olleet kovin hiljaa katsellessaan Turkin laitonta hyökkäykstä Afrinin kanttoniin, jota hallitsee isiksen vastaisessa taistelussa tunnetuksi tulleet kurdien YPG-joukot. Miksi EU, joka on vapauden ja rauhan soihdunkantaja ei ole voimakkaasti tuominnut Turkin julmaa sotatoimintaa, joka entisestään hankaloittaa Syyrian jo muutenkin sekasortoista pitkään jatkunutta sisällissotaa? Vastaus löytyy Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin vuonna 2016 antamasta puheesta: "Kuunnelkaa minua. Jos menette yhtään pidemmälle, rajat avataan. Pitäkää se mielessänne" Turkki sijaitsee Euroopan rajalla ja se on EU:n puskurivyöhyke, joka erottaa Euroopan Lähi-idästä, josta on tullut viime vuosien aikana miljoonia turvapaikanhakijoita hakemaan turvaa. EU ei halua hallitsemattomia massamuuttovirtoja, joilla on kallis hinta niin taloudellisesti kuin turvallisuuden kannalta.
Suomen ulkopolitiikka on hyvin usein nojannut EU:n linjaan, erityisesti Venäjään liittyvissä kysymyksissä. Maamme on pieni ja se ei lähde tekemään harkitsemattomia päätöksiä. Hyvä niin. Kuitenkin Timo Soinin puhe Turkin suurlähettiläskokouksessa 11.1.2017 sisältää kohtia, jotka saavat monet kuulijat haukkomaan henkeä. Soini muun muassa toteaa puheessaan, kuinka Suomi ja Turkki harjoittavat kansainvälisillä foorumeilla rauhanvälitystä ja että maat jakavat samat perustavanlaatuiset demokraattiset arvot. Kun katsoo Soinin puhetta nykyvalossa, jossa Turkki on aloittanut sotatoimet kurdeja vastaan ja tekee yhteistyötä äärijärjestön kanssa, ei voi olla kuin eri mieltä ulkoministerin kanssa.
Suomen johto ei ole pitänyt ääntää Turkin aloitettua sotatoimet Länsi-Kurdistanin Afriniin. Opposition suunnalta olemme tosin kuulleet puheita ja kurdit ovatkin laajoissa mielenosoituksissaan kiittäneetkin Suomen vasemmistoa tästä. Helsingin eilisessä mielenosoituksessa kiitettiin erikseen vasemmistoliiton Li Anderssonia, joka vaatii hallitusta tuomitsemaan Turkin hyökkäyksen Afriniin.
Suomen kurdit ovat maamme yksi suurimmista vähemmistöryhmistä. Maassamme asuu reilu 12 000 äidinkielenään kurdia puhuvaa henkilöä. Suurin osa Suomen kurdiaktiiveista toimii joko SDP:ssä tai vasemmistoliitossa, jotka eivät ole tällä hetkellä hallituksessa. Johtavien puolueiden Kokoomuksen ja Keskustan on hyvä pitää mielessä, ei vain oikeudenmukaisuudesta, mutta myös kannattajajoukkojaan silmällä pitäen, että on hyvä pitää ääntä silloin kun nähdään vääryyttä. Turkki tekee vääryyttä ihmisyyttä vastaan. Hyökkäyksessä Afriniin on etnisen puhdistuksen sävyjä ja tätä Suomen ylimmän johdon pitäisi tuomita.