KUNNIAVÄKIVALTA ON SEKSUAALISUUDEN KONTROLLOINTIA – YKSI RYHMÄ ON KAIKKEIN HUONOIMMASSA ASEMASSA
Julkaistu alun perin Iltasanomissa.
OLEN ollut hyvin iloinen siitä, että patriarkaalisista kulttuureista tulevat maahanmuuttajataustaiset ottavat kantaa ja käyvät keskustelua toimista, joilla tämän tyyppistä väkivaltaa voitaisiin Suomessa ehkäistä.
Kunniaväkivaltaa esiintyy monissa yhteisöissä ympäri maailmaa. Patriarkaalisia kulttuureja on ollut jo ennen abrahamilaisten uskontojen syntyä. Ominaista patriarkaalisille kulttuureille on alistaa yksilö yhteisön määräysvallan alaisuuteen.
Jokaisen yhteisön jäsenen (olkoon se tässä perhe), on huolehdittava siveellisyydestään eli kunniallisuudestaan. Kunniallisuutta voidaan pyrkiä maksimoimaan jo hyvin nuorena esimerkiksi tytön sukuelimiä silpomalla - näin pyritään varmistamaan tytön neitsyys ennen naimisiin menoa.
KUNNIAVÄKIVALTAAN eivät syyllisty vain miehet, vaan usein siihen osallistuvat myös perheen naiset. Naiset voivat kohdistaa pahinta painetta, väkivaltaa ja huorittelua toisiinsa. Kunniaväkivalta liittyy keskeisesti seksuaalisuuden kontrollointiin. Siveellistä käytöstä vaaditaan myös pojilta.
Kaikkein alttiimpia kunniaväkivallalle ovat homoseksuaalit. Homoseksuaalisuus nähdään pahempana kuin yhdenkään suvun naisen seurustelusuhde, sillä heteroseksuaalisuus on normi toisin kuin homous, joka nähdään likaisena, synnillisenä ja siveettömänä.
Siveellisyyteen pyritään myös esimerkiksi pakkonaittamalla tai pakottamalla tytöt huivin käyttöön. Jo varhain kielletään tytöiltä uimahallissa käynnit ja harrastukset, seurustelemisesta puhumattakaan.
ERI maahanmuuttajayhteisöjen kotoutumisen edistymistä voi arvioida havainnoimalla ympäristöä: näkeekö maahanmuuttajatyttöjen liikkuvan kantaväestöön kuuluvien kanssa? Harrastavatko he urheilua? Näkeekö naisia yhtä paljon kuin miehiä yökerhoissa? Liikkuvatko he muiden samanmaalaisten naisten porukoissa? Kuinka hyvin he näkyvät työelämässä?
Tutkimalla voimme päätellä, onko maassamme havaittavissa haittailmiöitä, joita olemme pyrkineet kieltämään sinisilmäisyydellämme. Voi kysyä, onko naiiviuteen varaa. Pahimmillaan se luo turvattomia rinnakkaisyhteiskuntia.
MAASSAMME on ollut kunniaan liittyvää väkivaltaa siitä lähtien kun Suomeen on tullut ihmisiä Etelä-Aasiasta, Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Kaakkois-Euroopasta. Paine kunniakoodin noudattamiseen sekä fyysinen ja henkinen kunniaväkivalta on osa monien humanitäärisistä syistä tulleiden maahanmuuttajaperheiden arkea. Vain koska emme näe sitä, ei tarkoita, etteikö sitä olisi.
Voidaksemme ennaltaehkäistä kunniaan liittyvää väkivaltaa, on ilmiö ensin tunnistettava. Toiseksi, on tärkeää, ettemme vähättele, valkopese tai hyssyttele väkivaltaa, jonka tarkoituksena on alistaa ihminen.
Olemme saaneet valitettavasti lukea julkisuudessa esimerkiksi kirjoitusta, jossa toisen tarinan todenperäisyyttä on pyritty kyseenalaistamaan syyttämällä asian julkituonutta huomionhakuiseksi. Tällaiset vähättelevät puheet eivät auta ahdingossa olevia tyttöjä, poikia, naisia ja miehiä, jotka tarvitsevat tukea läpikäydessään ja muistellessaan omaa helvettiään. Meidän täytyy kaikin tavoin tukea ja kannustaa rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat kertoa oman tarinansa.
TÄTÄ laajaa ongelmaa ei pystytä yksin ratkaisemaan.
Tarvitsemme jokaista, joka on tekemisissä maahanmuuttajayhteisöjen kanssa. Toivon, että viesti ja toiminta olisi sen mukainen, että vaadimme maassamme elettävän maan lakien mukaan - tässä poliitikot ovat avainasemassa. Isossa roolissa ovat myös sosiaaliviranomaiset, poliisi ja turvakodit. Poliitikkojen ja yhteisöjen jäsenten, jotka ovat tietoisia ilmiöstä ja jotka vastustavat kunniaan liittyvää väkivaltaa, on avattava suunsa ja puhuttava selkeästi sitä vastaan.
Myös kouluilla ja ystävillä on suuri vaikutus - joskus tarvitaan vain yksi ihminen, joka auttaa ja välittää. Se voi muuttaa yhden ihmisen koko elämän.